Bitcoin (BTC)

Maailman ensimmäinen onnistuneesti lanseerattu kryptovaluutta on Bitcoin (BTC), ja se on myös niistä kaikkein arvokkain. Bitcoinia verrataan usein kultaan sijoitusmielessä, sillä se säilyttää arvonsa siitä huolimatta, vaikka taloudessa menisi yleisellä tasolla huonosti. Vaikka Bitcoinin hinnan kehitykseen vaikuttaakin jonkin verran yleinen markkinatilanne, se on sinällään täysin erillään perinteisistä valuuttamarkkinoista.

Tässä artikkelissa käymme läpi kaiken, mitä sinun tulee tietää tästä maailman ensimmäisestä kryptovaluutasta, joka valtaa jo alaa esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla kovaa tahtia.

Mikä on Bitcoin?

Vaikka Bitcoin on ensimmäinen onnistuneesti lanseerattu kryptovaluutta, se ei ollut ensimmäinen laatuaan. Lohkoketjuteknologiaan perustuvia digitaalisia valuuttoja oli pyritty kehittämään jo 90-luvun lopulla, mutta vasta vuonna 2008 siinä onnistuttiin, kun Bitcoinin ensimmäinen lohko louhittiin. Kryptovaluuttana BTC on täysin hajautettu valuutta, eli sen taustalla ei ole mitään keskitettyä hallitsijaa, kuten keskuspankkia tai valtiota.

Se, mihin Bitcoin toi mukanaan suuren muutoksen, on sen kyky tarjota aivan uuden tason läpinäkyvyyttä. Lohkoketjussa kaikki transaktiot ovat kaikkien näkyvillä, joten käyttäjä pystyy esimerkiksi varmistamaan toisen osapuolen varojen saatavuuden ennen transaktion hyväksymistä. Toisin kuin Yhdysvaltain dollari, Euro, tai Englannin punta, Bitcoinia ei ole sidottu minkään valtion valuuttaan, eikä se ole näin ollen myöskään säännelty.

Erityisesti sen sääntelyn puute sai monet valtiot kieltämään Bitcoinin ostamisen ja käytön, koska sitä käytettiin paljon rikolliseen toimintaan. Se sopi rikollisille, koska vaikka kaikki transaktiot ovat jäljitettävissä ja kaikkien nähtävillä, niistä ei selviä mitään henkilökohtaisia tietoja, eli kaikki siirrot ovat täysin anonyymeja. Yleisen palvelimen sijasta, joka tallentaisi kaikki siirrot, Bitcoin-verkko käyttää peer-to-peer-verkkoa. Se on niin sanottu reskontra, joka seuraa BTC-tapahtumia, ja on täysin hajautettu.

Bitcoin tarjoaa monille sellaisille mahdollisuuden kasvattaa varallisuuttaan, joilla ei esimerkiksi ole lainkaan päästyä pankkipalveluiden piiriin. Tämä on mahdollista, koska kuka tahansa voi luoda bitcoin-tilin, eli bitcoin-osoitteen. Kun sinulla on bitcoin-osoite, voit lähettää ja vastaanottaa bitcoineja. Tämä osoite on siis kuin tilinumero, mutta siitä ei selviä omistajan nimeä, osoitetta, sijantia, tai mitään muuta tietoa.

Mutta bitcoin ei ole kuitenkaan täysin anonyymi. Kun julkiset siirrot linkittyvät jonkun bitcoin-osoitteeseen, kaikki nämä tapahtumat voidaan linkittää takaisin kyseiseen osoitteeseen. Vastaavasti, jos tapahtuma voidaan jäljittää IP-osoitteeseen, sijaintitiedot voidaan linkittää bitcoin-osoitteeseen. Siksi bitcoinia pidetään pseudonyyminä, koska käyttäjän henkilöllisyys on piilotettu, mutta se ei ole täysin anonyymi.

Kuka keksi Bitcoinin?

Bitcoin on perustamisestaan asti ollut hyvin avoin sen suhteen, mitä sen teknologia on, miten se toimii, ja miten sitä tulee jatkossa kehittää. Mutta sitä, kuka tai ketkä tämän teknologian alunperin keskivät, ei vieläkään tiedetä. Sen sijaan Bitcoinin perustaja on salanimi, jota ei ole pystytty yhdistämään keneenkään oikeaan henkilöön. Siitäkään ei ole yksimielisyyttä, onko salanimen Satoshi Nakamoto takana vain yksi henkilö vai kokonainen ryhmä lohkoketjukehittäjiä.

Lokakuussa 2008 Satoshi Nakamoto julkaisi kryptofoorumille viestin, jossa oli liitteenä Bitcoin whitepaper. Tästä on tullut kryptovaluuttojen maailmassa yleinen käytäntö, ja whitepaper on tavallaan yksittäisen kryptoprojektin yrityssuunnitelma. Siinä kerrotaan kryptovaluutan toimintatavoista, sen taustalla toimivasta teknologiasta, sekä hahmotellaan tulevaisuuden näkymiä. Satoshi Nakamoto kuvasi whitepaperissa miten Bitcoineja luodaan, pysyi projektissa mukana itse kaksi vuotta, ja katosi jäljettömiin vuonna 2010.

Nakamoton katoaminen vuoden 2010 lopussa meni yksi yhteen Wikileaks-kiistan kanssa, minkä vuoksi monet olivat sitä mieltä, että salanimen takana toimi Wikileaksin perustaja, Julian Assange. Tälle väitteelle ei kuitenkaan ole löydetty minkäänlaisia perusteita. Sittemmin arvioita Satoshi Nakamoton henkilöllisyydestä on esitetty runsain mitoin. Yleisin arvio on, että kyseessä olisi mieshenkilö, joka ainakin jossain vaiheessa asui Japanissa. Yleisesti myös uskotaan, että kyseessä ei olisi syntyperäinen japanilainen, koska Nakamoto kommunikoi englanniksi.

Kaikki mitä Satoshi Nakamotosta tiedetään, on seuraavaa:

• hänellä on vaikuttava taloushistorian tuntemus
• hän on erinomainen C++-koodaaja
• hän “hylkäsi” Bitcoinin, mutta jätti sen koodin kaikkien nähtäville ja kehitettäväksi
• hän saattaa edelleen olla projektissa mukana.

Tänä päivänä on yleisesti hyväksytty, että Satoshi Nakamoton henkilöllisyys tulee jäämään ikuiseksi arvoitukseksi. Mutta siitä huolimatta uusia arveluita tupsahtaa esiin vähän väliä. Välillä nähään myös erikoisia esiintuloja, kun eri koodaajat, kehittäjät ja liike-elämässä vaikuttavat henkilöt ovat ilmoittaneet olevansa Nakamoto.

Bitcoin, BTC – Techopedia selittää

Bitcoin luotiin vuonna 2008, ja sen luojaksi on nimetty Satoshi Nakamoto. Yleisesti uskotaan, että nimi Satoshi Nakamoto on salanimi, joten todellista luojaa tai luojia ei tunneta. Nakamoto julkaisi whitepaperin, joka esitteli Bitcoinin rakenteen ja selitti kryptovaluutan edut.

Whitepaperissa Nakamoto painotti, että nykyisten pankkijärjestelmien ongelma on se, että ne perustuvat kuluttajien luottamukseen. Rahoituslaitokset toimivat luotettavana kolmannen osapuolen välittäjinä maksujen käsittelyssä. Tämän järjestelmän virhe on se, että rahoituslaitokset eivät voi tehdä peruuttamattomia liiketoimia. Koska rahoituslaitokset toimivat luotettuina välittäjinä, ne joutuvat myös sovittelemaan liiketoimista syntyviä riita-asioita. Ja loppupeleissä näillä kolmansilla osapuolilla on kaikki valta esimerkiksi jäädyttää yksilön tai yhteisön kaikki varat omasta tahdostaan.

Tällainen järjestelmä vaatii paljon vastikkeetonta luottamusta rahoituslaitokseen, joka on erittäin kallis ylläpitää. Se vaatii myös sen, että palveluiden käyttäjät paljastavat näille kolmansille osapuolille kaikki henkilökohtaiset ​​tietonsa, koska niitä käytetään luottamuksen luomiseen. Mutta voiko luottamusta olla, kun eri rahoituslaitosten tiedetään esimerkiksi myyvän asiakkaidensa henkilökohtaisia tietoja, jotka on luottamuksella niille annettu, markkinointitarkoituksiin?

Bitcoin luotiin vastaamaan tähän ongelmaan

Nakamoto kuvasi Bitcoin whitepaperissa: “Tarvitaan sähköinen maksujärjestelmä, joka perustuu kryptotodistukseen luottamuksen sijaan, ja jonka avulla kaksi halukasta osapuolta voivat asioida suoraan toistensa kanssa ilman, että tarvitaan mitään kolmatta osapuolta. Liiketoimet, joiden peruuttaminen on laskennallisesti epäkäytännöllistä, suojelisi myyjiä petoksilta, ja rutiininomaiset sulkumekanismit voitaisiin helposti ottaa käyttöön ostajien suojelemiseksi.”

Bitcoin maksut tarkistetaan lohkoketjujen avulla

Jokainen bitcoinin lohkoketjussa suoritettu tapahtuma linkitetään seuraavaan lohkoketjun lohkoon käyttämällä kryptografista tiivistettä. Tämä hash luodaan käyttämällä tietoja tapahtumatietueesta, johon tapahtuma linkitetään. Tämä tarkoittaa, että jos tietueen tietoja muutetaan, linkki ei ole enää voimassa. Tämä mekanismi suojaa sekä lohkoketjua, että siinä tehtäviä transaktioita petoksia vastaan.

Kaikki tapahtumatiedot ovat julkisia

Kuka tahansa voi varmistaa, että tapahtuma on käsitelty, sillä itse asiassa kaikki bitcoin-osoitteet ovat julkisia. Näin kuka tahansa voi tarkistaa tilin saldon ennen tapahtuman tekemistä näkemättä kuitenkaan vastaanottajan tai lähettäjän henkilöllisyyttä. Kun käyttäjät voivat itse tarkistaa tilisaldot ja varmistaa tapahtuman, kolmannen osapuolen, eli välittäjän ei tarvitse taata joku tapahtumaa erikseen.

Bitcoin käyttää Proof-of-Work (PoW) konsensusmekanismia, jolla varmistetaan, että transaktiot ovat laillisia. Jotta tapahtuma kirjataan pääkirjaan, on laskettava ongelma, joka on liian vaikea ihmisaivoille ratkaista, mutta joka on helppo tarkistaa. Nämä ongelmat vaativat huomattavaa prosessointitehoa ja tietokoneverkkoa, jossa eri tietokoneet kilpailevat keskenään ongelman ratkaisemiseksi. Ensimmäinen tietokone, joka ratkaisee ongelman, saa lisätä tapahtuman pääkirjaan, ja saa työstään pienen BTC-maksun.

Tämä järjestelmä tekee petollisten tapahtumien tekemisestä paljon kalliimpaa, kuin mahdolliset palkkiot, mikä toimii erinomaisena suojakerroksena. Petoksien tekeminen ei kertakaikkiaan kannata rahallisesti. Korruptoidakseen tapahtuman hyökkääjän on paitsi suoritettava uudelleen tapahtuman kirjaamiseen vaadittava ongelma, ja myös tehtävä tämä sama työ sen jälkeen jokaiseen tätä tapahtumaa edeltävään lohkoketjun lohkoon.

Bitcoin ja kritiikki

Bitcoin on tottakai ollut suuren kritiikin kohteena alusta asti:

1. Se on uhka keskitetyille rahoituslaitoksille
2. Toinen siihen kohdistettu kritiikki on uusien Bitcoinien luomisen vaatima energian määrä
3. PoW-prosessin loppuun saattamiseen, eli edellä mainittujen laskutoimitusten suorittamiseen tarvitaan valtava määrä sähköä
4. Tarvittavan prosessointitehon tukemiseen tarvittava sähkö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä
5. Jotkut arvioivat, että Bitcoin voi tuottaa jopa 43,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.

Tähän päivään mennessä BItcoin on saavuttanut hyvin suuren suosion ja ollut kiinnostava vaihtoehto sekä rahoituksessa ja maksuvälineenä verkkokaupoissa, että myös sijoituskohteena. Yhden bitcoinin hinta on noussut niin korkeaksi, että monilla ei ole enää mahdollisuutta omista yhtä kokonaista BTC:tä. Mutta siihen voi sijoittaa myös murto-osana.

Bitcoinin arvon volatiliteetti tekee siitä kuitenkin riskialttiimman sijoituksen, mikä pelottaa joitain sijoittajia. Mutta samaan syssyyn on mainittava, että sen hintavaihtelut tapahtuvat osakemarkkinoista riippumatta, mikä tekee siitä hyvän tavan hajauttaa sijoitussalkkua tehokkaasti.