Palvelimen isännöinti

Palvelimen isännöinti tarkoittaa sitä, miten palvelinta ylläpidetään ja missä se sijaitsee. Nykyään sillä viitataan usein siihen, että organisaatio ulkoistaa palvelininfrastruktuurin kolmannen osapuolen palveluntarjoajalle.

Tällöin yritykset tai yksityishenkilöt voivat käyttää palvelimen resursseja ja tallennettuja tietoja internetin välityksellä ilman, että heidän tarvitsee itse ylläpitää fyysistä palvelinta. Tämä on monissa tapauksissa sekä helpompi että kustannustehokkaampi ratkaisu kuin oman palvelimen rakentaminen.

Mitä palvelimen isännöinti tarkoittaa?

Palvelimen isännöinnillä tarkoitetaan sitä, että organisaatio tai yksilö ulkoistaa palvelimensa sijainnin kolmannelle osapuolelle, joka toimii verkkosivuston palveluntarjoajana.

Sen jälkeen asiakas käyttää internetiä käyttääkseen palvelimen palveluja ja ominaisuuksia. Siellä sijaitsevat tarvittavat tiedostot ja sovellukset, joita yritys hyödyntää esimerkiksi liiketoiminnassaan.

Palvelimen tilasta ja palveluista tulee maksaa yleensä kuukausittaista maksua palveluntarjoajalle. Usein palvelimien ylläpitopalveluja tarjoavilla yrityksillä on suuria datakeskuksia, joissa on jopa kymmeniä, satoja tai peräti tuhansia isännöityjä palvelimia useille asiakkaille.

Palvelimen ylläpitopalvelut tarjoavat organisaatioille kustannustehokkaan ratkaisun, jonka avulla ne pääsevät käsiksi valmiiksi tehtyihin palvelinalustoihin ilman niihin liittyviä kustannuksia. Näin verkkopalveluiden luominen on edullisempaa kuin omien palvelimien rakentaminen ja ylläpitäminen.

Palvelimen isännöinti tunnetaan myös hallinnoituna isännöintinä.

Techopedia kertoo palvelimen isännöimisestä

Palvelimen isännöinti alkoi keinona vähentää organisaatioiden tietoteknistä kuormitusta, joka liittyy oman palvelimen tai datakeskuksen ylläpitoon. Siihen sisältyy nimittäin paljon työtä ja sitä kautta kustannuksia, sillä datakeskus vaatii omat tilansa, henkilökuntaa ja ylläpitoa. Lisäksi fyysinen ja virtuaalinen turvallisuus tuo omat haasteensa ja hintansa.

Suurimmat haasteet oman palvelimen ylläpidossa liittyvät IT-henkilöstön, laitteiston ylläpidon ja päivitysten muodostamiin kustannuksiin. Siksi monille organisaatioille on kannattavampaa hankkia valmis palvelu ulkopuolelta, vaikka sekään ei pidä paikkaansa.

Palvelinten ylläpitopalvelut tarjoavat asiakkaalle yleensä osan tai kokonaisen fyysisen palvelimen, johon voidaan sisällyttää myös virtualisoitu ympäristö. Mikäli yritys käyttää sellaisia sovelluksia, jotka eivät vaadi merkittävästi laskentatehoa, asiakas voi valita maksavansa vain virtuaalisesta tai jaetusta palvelimesta (shared hosting).

Suurempien ja vaativampien sovellusten ja ohjelmistojen kohdalla on parempi vuokrata oma fyysinen palvelin. Tätä kutsutaan omistetuksi isännöinniksi (dedicated hosting), jolloin sen tilaaja saa enemmän kontrollia palvelimen hallinnointiin ja resursseihin.

Asiakas voi käyttää omaa vuokrapalvelinta tarpeidensa mukaisesti. He voivat asentaa omia sovelluksiaan ja käyttää niitä internetin ylitse. Yleinen käyttötapaus on myös käyttäjien hallinta, jolloin eri käyttäjäryhmille voidaan asettaa erilaisia rajoituksia palveluihin tai tiedostoihin.

Palveluntarjoaja voi asettaa tiettyjä rajoituksia palvelimen käyttöön:

• Kieltää sopimattomat tai turvallisuuden kannalta arkaluonteiset asiakkaat, kuten aikuisviihteen tuottajat.
• Rajoittaa asiakkaan resursseja ja tietoliikennettä tietyn ajanjakson aikana.
• Estää vaarallisen datan, kuten haittaohjelmien ja virusten, käytön.

Useimmissa tapauksissa asiakkaat voivat käyttää isännöityä palvelintaan haluamallaan tavalla. Pienille ja keskisuurille yrityksille hallinnoitu isännöinti on erinomainen tapa saada käyttöön tarvittavat resurssit, investoimatta omaan datakeskukseen tai IT-henkilöstöön.

Suuremmat yritykset saattavat kuitenkin haluta pitää palvelimensa omassa hallussaan esimerkiksi tietoturvan takia. Tällaisia organisaatioita ovat esimerkiksi suuret liikepankit, sovellusten kehittäjät ja ydinvoimalat.